Perushoito ja –kasvatus

Lapsen hoivan ja huolenpidon sekä läheisyyden ja turvallisuuden tarpeet huomioidaan perhekodin arjessa päivittäin. Tähän kuuluvat päivittäiset arjen toiminnot: säännölliset ruokailut, lepo, puhtaus, itsestä ja omista tavaroista huolehtiminen, perheyhteisön jäsenenä toimiminen, toisten huomioon ottaminen, hyvät tavat ja niiden merkitys, oikean ja väärän merkityksen ymmärtäminen.

Yhteydenpito biologisiin vanhempiin ja muihin läheisiin

Suunnitellaan asiakassuunnitelmapalaverissa yhdessä vanhempien ja sosiaalityöntekijän kanssa jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisen tilanteen mukaisesti miten usein ja millä tavoin lapsi on yhteydessä biologisiin vanhempiinsa ja muihin läheisiin tai minkä vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vanhempia pyritään tukemaan työskentelyyn yhteisten päämäärien eteen, jotta lapsen kehitys turvattaisiin. Lapsen tärkeiden henkilöiden listaa täydennetään tilanteen mukaan ja suvusta pyritään löytämään lasta tukevia aikuisia. Kasvatukseemme liittyy olennaisesti yhteistyö lapsen biologisen perheen kanssa, koska se vahvistaa lapsen tunnetta hyväksytyksi tulemisesta ja siitä, että aikuiset yhdessä pitävät huolta hänen asioistaan ja myös biologiset vanhemmat välittävät hänestä ja hänen kasvatuksestaan, vaikka hän ei asukaan vanhempiensa luona. Jos yhteistyö ei jostakin syystä ole mahdollista, tätäkin asiaa käsitellään lapsen kanssa avoimesti ja lapsen kehitystason mukaisella tavalla. Biologiset vanhemmat ovat lapsen ainutkertaiset vanhemmat ja siksi heistä puhutaan lapsille aina kunnioittavasti, vaikkakin totuudenmukaisesti. Lapsen yhteydenpitoa myös muihin sukulaisiin tai sisaruksiin tuetaan. Lasten vanhemmat ja muut sukulaiset ovat tervetulleita kotiimme sovituille tapaamisille ja kuljetamme lapset myös muualla järjestettäviin tapaamisiin.

Uusien tilojen valmistuttua meillä on nyt mahdollisuus tarjota lasten vanhemmille mahdollisuutta halutessaan yöpyä lastensa luona varta vasten siihen tarkoitukseen varatuissa tiloissa kotimme yhteydessä.

Ravitsemus

Lapsen ruokailutottumukset, makumieltymykset ja mahdolliset ruokarajoitteet ja niiden syyt otetaan huomioon kuukausittaista ruokalistaa laadittaessa. Ruoka valmistetaan monipuolisista ja terveellisistä raaka-aineista mahdollisimman alusta alkaen itse. Mahdollisuuksien mukaan lapsia otetaan mukaan ruuanvalmistukseen ja leivontaan. Koko perhe ruokailee yhdessä ja lapsille opetetaan hyvät ruokailutavat.

Koulunkäynti

Kullekin lapselle etsitään hänelle parhaiten soveltuvat ratkaisut oppivelvollisuuden suorittamiseen sekä ammatillisen koulutuksen tai lukion läpikäymiseen. Oppivelvollisuuden suorittamista koskevat päätökset ja järjestelyt sekä henkilökohtaisen opetussuunnitelman keskeiset tavoitteet ja sisällöt määrittelevät kunkin lapsen koulunkäyntiä. Tarvittaessa lapselle voidaan antaa tilapäisesti kotiopetusta.

Harrastukset ja liikunta

Jokaiselle lapselle pyritään lähialueen tarjonnasta löytämään hänelle soveltuva ja kehitystarpeita vastaava harrastus. Tällaisia tarpeita voivat olla esim. fyysisten taitojen kehittäminen esim. uinti-, hiihto-, luistelu- tai laskettelutaidon opettelemisella tai ryhmässä toimimisen harjoittelu erilaisissa joukkueissa pelaamalla tai musiikin tai kuvataiteiden harrastaminen.

Yleinen sosiaalisuus

Lapsen sosiaalisia taitoja kehitetään ja tuetaan opettelemalla yhdessä perheen kanssa erilaisia sosiaalisia tilanteita, kuten kaupassa käyntiä, kyläilyä, matkailua, retkeilyä jne. Tuetaan myös lapsen kaveruussuhteita mahdollistamalla kavereiden vierailut lapsen luona ja päinvastoin.

Taloudenhoito ja rahankäyttö

Opetetaan lasta ikätasoisesti huolehtimaan arjen askareista ja rahankäytöstä esim. antamalla lapsille omia vastuutehtäviä, jotka liittyvät kodin yhteisiin arjen töihin, kuten roskien vientiin, ruuan laittoon, tiskeihin, oman huoneen siivoamiseen jne. sekä opetetaan lapsille rahankäyttöä ja sen suunnittelua antamalla omaa käyttörahaa iän mukaisesti laissa määritelty määrä.

Oman työn arviointi

Lasten oman palautteen lisäksi puhelinkeskustelut lasten vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa, keskustelut lasten terapeuttien kanssa, lasten hoidosta vastaavan työtiimin väliset keskustelut ja asiakaskyselyt auttavat meitä kehittämään perhekodin työtä vastaamaan lasten tarpeisiin mahdollisimman hyvin.

Särkisen Perhekodin toiminnasta voi lukea lisää laatukäsikirjastamme.